Olin huhtikuussa Pohjanmaalla Ylivieskassa Laaturinki-yritysryhmähankkeessa sparraamassa seitsemää yritystä laadunhallinnan ja omavalvonnan suunnittelussa ja varsinkin suunnitelman kirjoittamisessa. Yrittäjät olivat mukana innokkaana kehittämässä omaa toimintaansa. Yhdessä asioiden pohtiminen selkeytti heille omavalvonnan kokonaiskuvaa. Roolini oli olla myös lainsäädännön ja määräysten ”suomentajana”. Lopputuloksena saimme tehtyä kaikille yrittäjille omavalvontasuunnitelmat.

Sote- ja maakuntauudistuksen järjestämisen käsikirjassa sanotaan selvästi, että jokaisella sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajalla tulee olla omavalvontasuunnitelma.

Ylivieskassa kaikilla yrityksillä asiat olivat käytännössä kohdallaan, silti niitä ei oltu osattu tai ehditty kirjoittamaan omavalvontasuunnitelmaksi asti. Miksi homma koetaan niin vaikeaksi?

Löytyisikö syy määräysviidakosta? Ajatus on, että palveluntuottajan omavalvontasuunnitelma on ensisijaisesti palvelujen laadun ja kehittämisen päivittäinen työväline. Silti se ei voi olla mikä tahansa asiakirja. Sen sisällöstä on annettu monenlaisia ohjeita ja määräyksiä, joita tulee noudattaa.

Ohjeistuksen mukaan suunnitelmassa tulee määritellä mm. palveluntuottajan noudattamat toimintatavat ja niiden toteuttamisen seuranta. Siihen kirjataan myös kaikki keskeiset toimenpiteet, joilla palvelujen tuottajat itse valvovat toimintayksikköjään, henkilökunnan toimintaa sekä tuottamiensa palvelujen laatua. Kaikessa edellä mainitussa toiminnassa on huomioitava alan lainsäädäntö.

Edellä mainittujen vaatimusten lisäksi, oman haasteensa omavalvontaan tuo uusi tietosuoja-asetus sekä Kanta-arkistoon siirtymisen paine. Kaiken tämän haltuunotto, soveltaminen omaan yritykseen ja vielä asiakirjan kirjoittaminen on vaativa tehtävä mikro- ja pienyrittäjille.

Sote-toimialalla on Suomen Yrittäjien mukaan yli 14 000 yksinyrittäjää ja yli 3 000 alle 10 henkeä työllistävää yritystä. Kuinkahan moni heistä tuskailee ja viettää unettomia öitä miettiessään omavalvontaa?

Toivotaan, ettei siitä tule kenellekään estettä jatkaa palvelun tuottajana Sote- uudistuksen jälkeen.

Omavalvontasuunnitelmien laatimiseen ja päivittämiseen annettava tuki on konkreettinen keino tukea niitä kaikkein pienimpiä yrityksiä soteen valmistautumisessa. Yksi hyvä keino tähän on yritysryhmähankkeet, jollainen Ylivieskassa juuri toteutui.


Kirjoittaja, Eija-Riitta Hämäläinen on pitkän linjan Sote-alan asiantuntija, esimies ja kehittäjä. Tämän hetken työnä on oman vankan kokemuksen avulla, auttaa pk-yrityksiä muuttuvassa sote-maailmassa. Keinoina ovat esimiestyön, laadun- ja omavalvonnan kehittäminen.

Lisätietoja palveluista löytyy
https://www.laatujohtaminen.fi/