Aurahovi Senioripalvelut Oy on tarttunut kuntien kasvavaan tarpeeseen saada ikääntyneille asuntoja kevyemmällä hoitokonseptilla.

Aiemmin myyntijohtajana Attendolla toiminut Aurahovin toimitusjohtaja Tomas Grönroos näkee, että kunnissa on tarvetta kehittää välimuotoista, yhteisöllistä palveluasumista, ja ikääntyneille pitäisi tarjota enemmän vaihtoehtoja asumiseen. Usein ikääntyneelle annetaan paikka tehostetun palveluasumisen hoivakodissa, koska muuta asumispalvelua ei ole tarjolla.

– Välimuotoisen palveluasumisen kehittämiseen ei hoiva-alalla ole riittävällä vauhdilla tartuttu, joten halusimme uudessa yrityksessä lähteä viemään tätä asiaa eteenpäin, Tomas Grönroos sanoo.

– Haluamme olla koko kansan vaihtoehto. Jotta tämä olisi mahdollista, täytyy vuokratason olla maltillinen, hän jatkaa.

”Kunnat voivat kriittisemmin tarkastella palveluasumisen tarvetta”

Aurahovi rakennuttaa parhaillaan eri puolille Suomea neljää kerrostaloa, joissa ikääntynyt asuu itsenäisesti omassa asunnossaan mutta samassa asunnossa on myös yhteisöllisiä tiloja kuten sauna, kuntosali ja ravintola. Palveluun ei kuulu ympärivuorokautista hoivaa.

– Asunnot ovat 30-50 neliön kokoisia, joten niissä voi ikääntynyt itsenäisesti asua. Alakerrassa voi käydä syömässä tai viettää siellä aikaa niin halutessaan, Tomas Grönroos sanoo.

– Hoitajan yökäynneistä voidaan sopia esimerkiksi kunnan kotihoitopartion kanssa, Grönroos sanoo.

Tarve asua tällaisessa asunnossa voi olla esimerkiksi se, että ikääntynyt kokee turvattomuutta, yksinäisyyttä tai oma asunto on esteellinen, mutta terveydentilan perusteella hän ei tarvitse tehostettua palveluasumista.

– Kun tällainen asumismuoto on tarjolla, voivat kunnat kriittisemmin tarkastella, tarvitseeko ikääntynyt tehostettua palveluasumista. Asumismuoto lisää palveluiden valikoimaa kunnille, ja voimme tehokkaammin suunnitella asukkaan tarvitsemia hoitokäyntejä, hän sanoo Hoiva&Terveydelle.

– Toisaalta kustannustehokkuus on ilmeistä myös niiden vanhuspalvelujen asiakkaiden kohdalla, joiden luona kotihoito kävisi muussa tapauksessa useita kertoja päivässä, Grönroos jatkaa.

Uusia hankkeita suunnitteilla

Tomas Grönroos sanoo, että kaikilla rakenteilla olevilla hankkeilla on ARA-rahoitus, joka menee yrityksen kiinteistöyhteistyökumppaneille. Kohtuullinen vuokrataso on mahdollista ARA-rahoituksella.

– Jotta tämä rahoitus saadaan, asunnon pitää tulla tarpeeseen. Silloin kunnan sosiaalitoimi ja asuntotoimi ovat perustelleet jo rahoitushakemukseen, että asunnolle on tarvetta. Kunnat ovat tiiviisti mukana prosessissa, hän sanoo.

Aurahovia omistaa yksityishenkilöiden lisäksi Nordia Rahasto Oy 20 prosentin osuudella.

– Nordia on meille kotimaisena rahastona juuri oikeanlainen kumppani. Haluamme itse kehittää konseptiamme ja palvelujamme jatkossakin, Grönroos sanoo.

Parhaillaan asuntoja rakennutetaan Lietoon, Huittisiin, Helsinkiin ja Uuteenkaupunkiin. Grönroos sanoo, että uusia hankkeita on suunnitteilla useita.

– Siellä tehdään yhteistyötä, missä on aito välimuotoisen asumisen kehittämihalu- ja tarve. Yleinen hankintamalli kevyelle palveluasumiselle on palveluseteli, hän sanoo.

 

Artikkeli on julkaistu Hoiva&Terveydessä 27.8.2019